Kokonaisarkkitehtuurityön yhtenä tavoitteena on auttaa organisaation sisäisiä ja sen ekosysteemiin kuuluvia toimijoita ymmärtämään paremmin toistensa toimintaa, kehittää yhteistyötä ja parantaa palveluiden, prosessien ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja uudelleenkäyttöä.

Monessa organisaatiossa kokonaisarkkitehtuurityöhön lähdetään ns. kakkupalataktiikalla: tehdään valitusta kohdealueesta (kakkupala) prosessi-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologiakaavioita (kerros) ja lopuksi kerätään näkökulmat yhteen arkkitehtuurin kerroskaavioksi.

Joskus saatetaan tehdä vain yksi kerros kaikista kohdealueista (esim. tietojärjestelmät) ja jättää muut arkkitehtuuriosalueet kokonaan huomioimatta. Laajan kohdealueen (kakkupala), arkkitehtuurialueen (kerros) tai kokonaisuuden (koko kakku) kohdalla tähän voi kulua aikaa ja resursseja paljonkin.

Kokonaisarkkitehtuurityön pitäisi kuitenkin auttaa:

• organisaatiota luomalla tasapainoista kokonaisuuden tarkastelua eri arkkitehtuurinäkökulmat huomioiden
• jäsentämään ja ymmärtämään välttämättömät ja olennaiset osat toiminnasta ja IT:stä sekä ohjaamaan niiden kehitystä strategialähtöisesti.

Jos aina jäädään ihmettelemään kakkupalan eri kerroksia tai koko kakun vain yhtä kerrosta, niin kokonaiskuva rakentuu ehkä tuskallisenkin hitaasti. Siksi on syytä esittää toisenlainenkin lähestymistapa asiaan; entä jos lähettäisiinkin kerrosnäkymien kautta tuomaan ketterästi ymmärrystä kokonaisuuteen? Tarkoitan kerrosnäkymällä tässä yhteydessä tietyn liiketoimintaratkaisun arkkitehtuurinäkymää yhdistäen liiketoiminta-, sovellus- ja teknologianäkökulmat palveluiden palvelurajapintojen avulla.

Siihen sisältyy yleensä:

• Liiketoiminnan palvelut, joita sidosryhmät tarvitsevat
• Prosessit, joita tarvitaan liiketoiminnan palveluiden tuottamiseen
• Sovelluspalvelut, joita liiketoimintaprosessit tarvitsevat
• Sovellusten toiminnot ja komponentit, joita käytetään sovelluspalveluiden toteuttamiseen.
• Fyysiset komponentit, joita tarvitaan sovellusten ja niihin liittyvän infrastruktuurin toteuttamiseen.

Kaavion on laatinut Eero Hosiaisluoma (Kela) ja se on julkaistu tässä blogissa hänen luvallaan.
https://www.hosiaisluoma.fi/blogi/kokonaisarkkitehtuuri/archimate-kasikirja/

Eikö olisi hienoa luoda suhteellisen ketterästi ymmärrystä siitä, miten asiakkaat, heille tarjottavat tuotteet/palvelut, näiden tuottamisessa tarvittavat prosessit, tietojärjestelmät ja teknologiaratkaisut linkittyvät toisiinsa? Kerrosnäkymien luomiseen tarvitaan ihmisiä niin liiketoiminnasta kuin IT:nkin puolelta, mutta esimerkin tyyppiset kaaviot valmistuvat suhteellisen nopeasti, koska tässä vaiheessa ei vielä mennä yksityiskohtiin vaan luodaan tasapainoista ymmärrystä kokonaisuudesta. Kerrosnäkymiä voidaan käyttää eri organisaatiotasoilla nykytilanteen ymmärtämiseen ja viestimiseen (esim. linkittämällä kuvaan erilaista mittaritietoa) kuin kehitettävän kokonaisuuden tarkasteluunkin. Ja kuten aina: arkkitehtuurityö on iteratiivista eli kommenttien ja kehityksen pohjalta kaavioita tarkennetaan ja päivitetään.

Kakkuvertaukseen viitaten, lienee makuasia, miten päin kokonaisarkkitehtuuria lähtee kuvaamaan. Kun tarvitset nopeasti näkymän kohdealueen kokonaisuuteen, kerrosnäkymäkuvauksesta lähteminen on silloin hyvä lähestymistapa. Se auttaa kehittämisen fokuksen ja prioriteettien määrittämisessä, sillä kaikkeen ei voida yhtä aikaa keskittyä resurssien rajallisuuden takia.. Jos kuitenkin olet jo ajautunut tilanteeseen, jossa kehittäminen on ihan pakko aloittaa heti, niin silloin lienee syytä tutkia kakkupalan kerroksia tarkemmin. Ymmärrä siis lähtötilanteesi ja valitse eteneminen sen mukaan.