Prosessilouhintaa eduskunnassa ja valtioneuvostossa

3.5.2021 11:04 / by Kimmo Nevanlinna    |    2 min read

Keväällä 2020 aloitimme yhdessä Sitran kanssa uraauurtavan projektin, jossa läpivalaisimme ja analysoimme datan avulla Suomen lainsäädännön prosessit vuosilta 2015–2020.  Menetelmänä käytimme prosessilouhintaa, ja työvälineenä QPR ProcessAnalyzeria. Teimme myös prosessimallinnuksen poliittisesta prosessista käyttäen QPR EnterpriseArchitechtia.

Mitä sitten on prosessilouhinta, jota hyödynsimme tässä projektissa? Mihin sitä käytettiin, ja mitä hyötyä siitä oikein oli?

Tarkastelimme kahta pääprosessia: eduskunnan hallitusten esitysten käsittelyä, sekä valtioneuvostossa valmistelussa olevien hallitusten esitysten käsittelyä ja ehkä tärkeimpänä, yhdistimme tiedot eduskunnan ja valtioneuvoston välillä.

On selvää, että jokaisessa organisaatiossa on prosesseja, joita tekemällä asiat tapahtuvat. Lainsäädännön prosessit ovat pitkiä ajallisesti, sekä monimutkaisia juridisesti ja osallistujatahojen osalta. Hallituksen esityksissä, joita tutkimme, voi olla useita lausuntoja, asiantuntijoita, valiokuntakäsittelyitä sekä ministeriössä että eduskunnassa. Prosessimielessä lainsäätäminen onkin varsin monimutkainen prosessi.

Peruslukuja Suomen lainsäädäntötyöstä on saatavilla eduskunta.fi-sivustolla, ja niistä saadaan selville, että Suomen vuoden 2020 valtiopäivillä käsiteltiin yhteensä 265 hallituksen esitystä, jotka prosessimielessä jaoteltiin kahteen pääluokkaan; blogin kirjoitushetkellä 23.4.2021 käsiteltyjä oli 237 kappaletta ja käsittelyssä 28 kappaletta.

Prosessilouhinnalla yhdistimme jokaiseen hallituksen esitykseen tiedot, missä ministeriössä se oli tehty, kuinka monta prosessiaskelta se oli siellä ottanut, kuinka kauan niissä askelissa oli mennyt, oliko askeleita tehty useaan kertaan, ja tutkimme vielä samat asiat eduskunnan puolella.

Tällä tavoin saimme kokonaisymmärryksen valtioneuvoston ja eduskunnan välisestä toiminnasta. Tämä työ oli käytännössä ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa tehty selvitys.

Koska hallituksen esityksiä, ministeriöitä ja prosessiaskeleita on todella paljon, on tähän työhön käytettävä ohjelmistoa. Prosessilouhinta mahdollistaa tällaisten prosessien analysoinnin automaattisesti ja kustannustehokkaasti. Tutkimme erityisesti valiokuntatyötä ajanjaksolla 2015-2020, ja teimme siitä huomiota erillisille dashboardeille, joista alla yksi esimerkki:

 

Image - Sitra prosessilouhinta - Blogi

 

Vasemmanpuoleisesta graafista näemme sinisellä palkilla hallitusten esitysten määrät aloitusvuoden mukaan, ja vihreällä palkilla niiden mediaanikeston. Huomaamme että hallitusten esitysten määrä kasvaa merkittävästi vuodesta 2018 verrattuna vuoteen 2015, koska hallituskausi päättyi keväällä 2019. Kiinnostava huomio on, että myös mediaanikesto kasvoi samana ajankohtana. Näyttääkin siltä, että keston ja määrän välillä näyttäisi olevan korrelaatiota.

 

 

Haluatko kuulla lisää?

Varaan tapaamisen

 

 

 

Topics: Process Mining, QPR ProcessAnalyzer, Päätöksentekomalli, prosessilouhinta, Prosessien kehittäminen, Jatkuvaparantaminen, Lainsäädäntöprosessi

Kimmo Nevanlinna
Written by Kimmo Nevanlinna

Kimmo Nevanlinna on kokenut prosessilouhinnan osaaja, joka on soveltanut prosessilouhintaa menetelmänä toiminnan kehittämiseen, seurantaan ja raportointiin energia-alalla, lainsäädännössä, telekommunikaatiossa sekä teollisuudessa. Kimmolla on vahva tilastotieteen sekä käytännön kokemus tilastollisista menetelmistä kaupan alalla toiminnan parantamiseen, sekä kokemusta start-upeista useamman vuoden ajalta.